Mitä on rakkauden logiikka ja tunneyhteys?

Eira Eklund-Mikolan “Rakkauden logiikka – Vahvista parisuhteen tunneyhteyttä” (2025) on kirja, jota olen kaivannut selkeyttämään käytännönläheisesti sekä tunnekeskeisen pariterapian oivalluksia että rakkauden logiikkaa.

Tunnekeskeisen pariterapian ydinasia on tunneyhteys

Kosketukseni tunnekeskeiseen pariterapiaan alkoi, kun kävimme puolisoni kanssa läpi tunnekeskeisen pariterapian prosessin vuonna 2018 ja pääsin konkreettisesti tutustumaan tunneyhteyden korjaamiseen omassa parisuhteessa. Sen jälkeen olen lukenut paljon aiheesta, koska tunnekeskeisen pariterapian vaikuttavuus on kolahtanut minuun voimakkaasti, samoin kuin Eklund-Mikolakin kuvaa Rakkauden logiikka -kirjan alkusanoissa. 

Eira Eklund-Mikolan Rakkauden logiikka -kirjan kansikuva
Eira Eklund-Mikolan Rakkauden logiikka -kirjan kansikuva.

Taito palauttaa tunneyhteys on parisuhteen tärkein taito

Eklund-Mikola sanoittaa tutkimusten osoittavan, että jokaisen hyvinvoivan parisuhteen ytimenä on turvallisuus, joka muodostuu tunneyhteydestä ja sitoutumisesta parisuhteeseen. Tunneyhteys syntyy, kun kummankin puolison kokemukset tulevat ymmärretyiksi ja tunteet validoiduiksi. Koska riidoilta ja väärinymmärryksiltä ei voi välttyä, hyvinvoivassa parisuhteessa tärkein taito onkin osata korjata tunneyhteyden katkokset. Jos voimme luottaa siihen, että osaamme saada tunneyhteyden palaamaan, parisuhde tuntuu turvalliselta. 

Parisuhdeohjaaja Tiia Brockman pohtii rakkauden logiikkaa ja parisuhteen tunneyhteyttä.
Luen paljon parisuhdekirjallisuutta ja tunnekeskeiseen pariterapiaan liittyvä kirjallisuus puhuttelee aina.

Miten kiintymyssuhdeteoria avaa rakkauden logiikkaa?

Kiintymyssuhdeteoria avaa, miten varhaiset kokemukset suhteessa omiin vanhempiin tai muihin hoivaajiin muovaavat tapoja, joilla myöhemmin elämässä rakennamme ihmissuhteita ja haemme niissä läheisyyttä ja turvaa. Eklund-Mikola pohtii jo kirjan alkusanoissa, miten kiintymyssuhdeteorian avulla tarkastettuna rakkaus parisuhteessa ei näyttäydy käsittämättömänä arvoituksena vaan ymmärrettävänä ilmiönä, johon voi vaikuttaa. Hän kuvaa, että kiintymyssuhdeteorian avulla tarkasteltuna molempien kumppanien toiminta, ajattelu ja tunteet asettuvat luonnollisiksi sekä ymmärrettäviksi.

Parisuhteen vaikeudet ovat normaaleja

On todella tärkeä ymmärtää, että kiintymyssuhteessa hätää ja pelkoa tunteva ihminen ei ole huono tai jotenkin hölmö, vaan hädissään tunneyhteyden katkeamisesta rakkaaseen ihmiseen. On pelottavaa, kun toinen ei ole tunnetasolla saatavilla silloin, kun tarvitsisin häntä. Kuten Eklund-Mikolakin sanoittaa, ajattelen, että tärkeä osa parisuhdetyötä on lisätä tietoisuutta, että parisuhteen vaikeudet ovat normaaleja, niihin on apua saatavilla ja avun saaminen on huojentavaa. Parisuhdeohjauksissa luon turvaa ja toivoa asiakkaille, että mutkille ja möykyille menneen parisuhteen tilannetta voi jäsennellä ja ymmärtää sekä yhteyttä kumppaneiden välillä korjata. 

Tunteiden säätely ja vihan käsittely parisuhteessa

“Parisuhde on tunnesuhde”, sanoittaa Rakkauden logiikka -kirja. Hyvinvoivassa parisuhteessa on olennaista ymmärtää tunteita ja puhua aidosti tunteista, sillä tunteet ovat ihan kaikessa mukana elämässämme eikä rakkaus välity ilman tunteita.

Tunteita ei kannata ohittaa parisuhteessa

Tunteet tuntuvat usein vaikeilta, mutta jos päätämme ohittaa tunteet, se ei johda hyvään etenkään parisuhteessa. Tunnekeskeinen pariterapia auttaa oivaltamaan, että riidoissa ja mykkäkoulussa on kyse pohjimmiltaan kiintymyssuhteen ydinpeloista: onko toinen varmasti minua varten ja rakastaako hän minua? Hyvinvoivan parisuhteen tunnistaa siitä, että riidan jälkeen kumppanit pystyvät palauttamaan takaisin hyvän tunneyhteyden ja kummallakin on empatiaa ja ymmärrystä toinen toisensa kokemuksia kohtaan.

Sisäinen ja vuorovaikutuksellinen säätely ovat kaksi tärkeää tapaa säädellä tunteita

Rakkauden logiikka kertoo, että tunteiden säätelyssä on kaksi tärkeää osa-aluetta: sisäinen säätely ja vuorovaikutuksellinen säätely. Lapsella näiden säätelytaitojen kehittyminen näkyy, että pienemmissä tilanteissa vanhemmilta vuosien varrella saamansa tuen turvin lapsi oppii rauhoittamaan itse itsensä, mutta isomman hädän tai pelkojen keskellä hän turvautuu vanhempaan. Tällainen on toimivan vuorovaikutuksen malli myöhemminkin, jolloin aikuinen pystyy joustavasti käyttämään kumpaakin säätelytapaa tilanteesta riippuen. On tärkeä muistaa, että aikuinen tarvitsee ihan yhtä lailla tunteiden jakamista, eikä aikuisenkaan kuulu pärjätä yksin vaikeiden kokemusten keskellä.

Parisuhteessa tunnesäätelyn haasteet aiheuttavat kahdenlaisia ongelmia

Parisuhteessa tunteiden säätelyn suhteen syntyy ongelmia, jos emme saa vuorovaikutuksellista säätelyapua kumppaniltamme. Syynä voi olla, että emme osaa sitä pyytää tai kumppani ei osaa sitä antaa. Jos kumppani ei reagoi tunnepitoiseen asiaani, se tuntuu todella pahalta ja silloin jään liian yksin tunteideni kanssa, Eklund-Mikola kuvaa. Yksin jääminen ja puhumattomuus tekevät parisuhteen tunneyhteydestä heikon ja parisuhteesta turvattoman. Toisaalta, jos jommallakummalla kumppaneista tunteiden sisäinen säätely ei toimi, tunteet kaatuvat toisen kumppanin niskaan hallitsemattomasti ja jatkuvasti. Se kuormittaa parisuhdetta ja kumppania. Näiden kahden yleisen tunnesäätelyhaasteen taustalta on juurisyitä lapsuudesta: tunteiden piilottaminen tai niiden ilmaiseminen voimakkaasti on voinut olla lapsuudessa toimivin tapa saada yhteys vanhempaan.

Vihan käsittelemisen taito on välttämätöntä

Taito käsitellä vihaa on välttämätöntä sekä omalle että parisuhteen hyvinvoinnille. Jos taitoa käsitellä vihaa ei ole, se näkyy haasteina itsensä kanssa sekä ihmissuhteissa. Eklund-Mikola sanoittaa, että vihanhallinnan vaikeudet näkyvät joko vihan tukahduttamisena tai vihanpurkauksina. Molemmat, myös vihan tukahduttaminen, tuovat turvattomuutta parisuhteeseen, sillä vihan ryöppyäminen vie pariskunnan vastakkainasetteluun ja vihan tukahduttaminen jäädyttää parisuhteen ilmapiirin. Vihan tukahduttaminen myös lopettaa tunneviestinnän parin väliltä ja jättää toisen ulkopuolelle toisen sisäisestä maailmasta eli se ei ole toimivaa tunteiden hallintaa, niin kuin usein luulemme.

Vihan viestin ymmärtäminen

Rakkauden logiikka -kirja sanoittaa, että parisuhteita haastaa uskomus, että viha on huono tunne, jota täytyy välttää. Viha on suojatunne eli se suojaa meitä kivuliaammilta ydintunteilta ja haavoittuvuudelta. Vihan suhteen olennaista onkin ymmärtää, mitä viestiä se välittää.

Vihan tärkein viesti on: ”Yritän päästä yhteyteen sinun kanssasi”. Viha voi sanoittaa pohjimmiltaan: “Tarvitsen sinua!”, “Tämä on tärkeää”, ”Minua ei saa kohdella näin” tai “Näe minut”.

Vihan suojamuurien alla olevien haavoittuvaisten tunteiden jakaminen on tärkeää

Jos viha saa tulla kohdatuksi, se avaa suojamuurit ja mahdollistaa keskustelun vihan alle jääneistä tunteista, kuten surusta, pelosta tai häpeästä. Vihan tunne kohdataan antamalla kumppanille ja tämän tunteelle hyväksyntää ja ymmärrystä sekä eläytymällä toisen tilanteeseen. Eklund-Mikola sanoittaa vielä, että parisuhteessa vihan määrä tai sen ilmaisun tapa (kunhan se ei ole väkivaltainen) ei ole olennainen asia, vaan olennaista vihaisuudessa on ymmärtää, että jokin kipeä ja voimakas tunne on aktivoitunut kumppanin mielessä. Jos siis kumppani on kovasti vihainen tiskipöydälle unohtuneista tiskeistä, ei ole järkevää eikä tärkeää keskittyä siihen, että noin pienestä asiasta ei kannata olla noin vihainen. Tärkeää on uskaltaa tutkailla yhdessä, mitä vihan alla on.

Kiintymyssuhdetarpeet ovat keskeinen lähtökohta parisuhteen ymmärtämisessä

Rakkauden logiikka sanoittaa tärkeimpänä logiikkana parisuhteen ymmärtämiseksi, että jokaisen meistä syvin tarve on kuulua yhteen; kokea, että olen tärkeä ja rakas ja luottaa, että minua ei hylätä rakkaan ihmisen taholta. Näitä tarpeita kutsutaan myös nimellä kiintymyssuhdetarpeet. Jos ihmisellä ei ole varmuutta, että olen erityinen jollekin, joka rakastaa minua ja on turvanani kaikissa elämän tilanteissa, hän ei voi hyvin.

Turvallisuudentunne on kiintymyssuhteen ydin

Eklund-Mikola muistuttaa, että tarvitsemme toista erityisesti, kun meillä on turvaton olo eli esimerkiksi väsyneenä, peloissaan, stressaantuneena tai huolien keskellä. Turvallisuudentunne ja luottamus onkin kiintymyssuhteissa kaiken ydin. Turvallisuus syntyy sellaisten kokemusten kautta, jolloin kumpikin vuorollaan uskaltaa tukeutuu toiseen ja antaa turvaa toiselle. Turvallisessa suhteessa kumpikin voi näyttää haavoittuvuutensa ja saada läsnäoloa, empatiaa ja apua toinen toiselta.

Jos kiintymyssuhdetarpeet eivät täyty

Jos kiintymyssuhdetarpeet eivät täyty, kumppaneiden käytöksessä tulee esiin samanlaisia piirteitä kuin lapsella, kun hän kokee eroahdistusta vanhemmistaan. Tällainen reaktio on normaali, sillä ihminen tuntee silloin pelkoa tärkeimmän ihmissuhteensa tilanteesta. Lapsella reagointi näyttäytyy itkuna tai mökötyksenä, aikuisella vastaavasti huutamisena tai jähmettymisenä etäiseksi ja kylmäksi. Tunnekeskeinen pariterapia tehoaa hyvin juuri siksi, koska siinä tutkaillaan parisuhteen haasteiden emotionaalisia juurisyitä. Jos meillä ei ole toimivaa tunneyhteyttä parisuhteessa riitojen takia tai jos välimme ovat etäiset ja tärkeät asiat jäävät jakamatta, voimme huonosti parisuhteessa.

Mikä on negatiivinen vuorovaikutuksen kehä?

Negatiivinen vuorovaikutuksen kehä on parisuhteen toistuva ja jumiutunut riitakaava, jossa molempien osapuolten selviytymiskeinot ruokkivat toisiaan. Kun toinen kumppaneista esimerkiksi vaatii huomiota hyökkäävästi ja toinen vetäytyy suojautuakseen, kummankin turvattomuus lisääntyy, mikä saa kehän pyörimään entistä voimakkaammin.

Tarvitsevuus ja riippumattomuus – Tasapaino parisuhteessa

Eklund-Mikola sanoittaa, että parisuhteen vaikeuksissa toisaalta tarvitsevuus kumppania kohtaa ja toisaalta yksin pärjääminen ovat epätasapainossa. Tästä seuraa, että joko ripustaudumme kumppaniimme tai toimimme liian riippumattomasti ja etäisesti parisuhteessa uskaltamatta osoittaa tarvitsevuutta. Parisuhteessa uskallus tarvita toista ja osoittaa tarvitsevuutensa on tärkeää, mutta tukahduttava takertuminen etäännyttää kumppaneita.

Negatiivinen kehä muodostuu haastavissa tilanteissa, kun käytämme selviytymiskeinoja

Parisuhteen haastavissa hetkissä turvaudumme herkästi kiintymyssuhteen selviytymiskeinoihin eli vaatimiseen tai vetäytymiseen, joilla yritämme palauttaa suhteeseen tunneyhteyden tai suojella suhdetta. Nämä selviytymiskeinot kuitenkin lähes aina muodostavat parin välille negatiivisen kehän. Negatiivisen vuorovaikutuksen kehällä toinen hyökkää vaativasti toista kohti ja toinen vetäytyy pois yhteydestä, tai sitten molemmat hyökkäävät toisiaan kohtaan tai molemmat vetäytyvät yhteydestä. Tuloksena on jumiutunut ja raskas ristiriitatilanne parisuhteessa.

Kumpikin kumppaneista vaikuttaa ihan yhtä lailla negatiivisen kehän syntymiseen

Negatiivisessä kehässä toinen vaatii entistä voimakkaammin, jos ensimmäinen vaatimus ei auttanut ja toinen vetäytyy vielä syvemmälle kuoreensa, jos ensimmäinen vetäytyminen ei saanut puolisoa lopettamaan vaatimista ja molempien turvaton olo pahenee. Kehä auttaa ymmärtämään, että kumpikin kumppaneista vaikuttaa ihan yhtä lailla jumiutuneeseen tilanteeseen, sillä “parisuhteen vuorovaikutuksessa kaikki vaikuttaa kaikkeen”, Rakkauden logiikka muistuttaa. Kummankin toiminta parisuhteen ristiriitatilanteessa lisää toisen selviytymiskeinon käyttämistä. Jos kehämäiset riidat ovat jatkuneet pitkään, voi parin välille muodostua väsyneitä kehiä, joissa esimerkiksi vaativaan selviytymiskeinoon aiemmin turvautunut on jo niin väsynyt haasteisiin, että on alkanut vain vetäytyä. Silloin eroajatukset ovat usein jo pinnassa.

Negatiivisen kehän purkaminen

Selviytymiskeinot aktivoituvat käyttöön sellaisissa parisuhteen tilanteissa, kun koemme, että yhteys toiseen ei toimi. Turvattomuus yhteyden puuttumisesta saa siis meidät käyttämään lapsuudesta asti käytössämme olleita kiintymyssuhteen selviytymiskeinoja. On luonnollista ja täysin normaalia turvautua selviytymiskeinoihin. Kuitenkin niiden käyttäminen saa parisuhteen tilanteen pahempaan solmuun, joten on tärkeä alkaa ymmärtää kummankin kokemusta kehämäisen riidan alla. Kun negatiivista kehää lähdetään purkamaan, lähdetään tutkimaan selviytymiskeinojen alla olevia tunnetarpeita ja haavoittuvaisia tunteita, Rakkauden logiikka muistuttaa. Yhteys alkaa palautua, kun saamme kiinni puolin ja toisin vihan ja turhautumisen alla olevista herkistä ja haavoittuvaisista tunteista sekä tarpeista, jotka eivät ole täyttyneet. 

Yhteyden rakentaminen parisuhteessa on molempien vastuulla

Rakkauden logiikka tuo esille, että kaikissa, mutta erityisesti haastavissa parisuhteen tilanteissa, kumpi tahansa puolisoista voi rakentaa yhteyttä. Rakkaussuhteessa yhteyden rakentaminen on kummankin vastuulla. Tunneyhteyden syntymisessä vaaditaan molemmilta aloitteita yhteyden luomiseen. Tärkeää on, että kumpikin virittäytyy toista kohti sekä iloissa että suruissa.

Miksi parisuhteen hyvinvointiin kannattaa panostaa?

Parisuhteen hyvinvointi ja toisaalta ongelmat näkyvät koko elämässä, koska parisuhde on yksi elämämme tärkeimmistä kiintymyssuhteista. Mikään muu ei korvaa sitä, jos voimme huonosti tärkeimmässä suhteessamme, Rakkauden logiikka sanoittaa.

Parisuhteen hyvinvointi vaikuttaa kaikkeen

Turvallinen kiintymyssuhde luo sisäisen turvan kokemuksen ja antaa mielelle mahdollisuuden toimia joustavasti, empaattisesti, tasapainoisesti ja jäsentyneesti elämän eri tilanteissa ja ihmissuhteissa. Toimiva kiintymyssuhde myös auttaa oppimisessa, stressin säätelyssä, elämän vaikeuksien käsittelyssä ja toisaalta antaa rohkeutta tavoitella unelmia ja menestyä elämässä. Yhteiskuntamme vahvuuteenkin vaikuttaa siis kiintymyssuhteiden vahvuus.

Jos haluat todella ymmärtää rakkauden logiikkaa omassa suhteessasi, suosittelen lukemaan Eklund-Mikolan kirjan kokonaisuudessaan. En saanut tähän tekstiin pakattua kuin hieman kirjan antia. Vielä lopuksi haluan laittaa tämän sitaatin kirjasta: 

Parisuhteessa meillä on suunnaton valta toisiimme: saamme toisemme pois tolaltamme ja toisaalta voimme rauhoittaa toisemme tavalla, johon kukaan muu ei pysty.


Tutustu myös pohdintoihini Pariterapiaan, parisuhdeohjaukseen vai perheneuvontaan? sekä Millaista on parisuhdeohjaus?

Lisäksi olen pohtinut sekä inhimillisestä että taloudellisesta näkökulmasta pariterapian ja eron hintaa.